Kolme

Jossain määrin pieni luku, jossain määrin iso.

Kun lapsi täyttää jo (tai vasta) kolme, saattaa vanhemman muistikuvat kuluneista vuosista olla melkoisen hatarat. Varsinkin kun sairauteni alamäki jyrkkeni muutamaa aikaa ennen pojan syntymää. Siitä voi kuitenkin olla varma että pelkkää ruusuilla tanssimista nämä kolme kulunutta ei ole ollut.

Lapsen elämässä, sen omilla aivoilla ajateltuna kolme ei tarkoita yhtään mitään. Ehkä parhaimmillaan kolmea sormea pystyssä kun ikää kysyy. Vanhemman elämässä kolme taas on yhtä aikaa todella lyhyt ja aivan helvetin pitkä.

Mutta mahtavia vuosia kaikki. Kaikesta huolimatta.

Kun en aiemmin osannut kuvitella elämää jossa kolme tytärtäni olisi mukana, en nyt osaa kuvitella olevani ilman tätä neljättä. Pientä suurta miehen alkua jolle pitäisi olla esimerkkinä ja tukipylväänä.

Onneksi en tässäkään ole yksin.

Hyvää syntymäpäivää rakas poikani. Rakastan sinua ja siskojasi kuuhun ja takaisin. Ja siitä vielä vähän enemmän. Teitä kaikkia.