Ajattelevat että syynä jokapäiväiseen huimaukseen ja satunnaisiin tajunnan menetyksiin saattaisi olla joku lääkkeistäni. Neljä taikka viisi niitä nyt erilaisia päivittäin menee joista kahdella ”ehkä” olisi osuutta asiaan.
Toisen kokeilin loppukesästä siten että titrasin annostusta hiljalleen alas ja kun huomasin että huimaus jatkui nostin taas hiljalleen ylös. Kun taas toisen kanssa sain päättää joko samalla tavalla hiljalleen tai kertalaakista. Pelottelivat vieroitusoireilla. Mutta kummassakin vaihtoehdossa oireiden mahdollisuus oli olemassa.
Tänään aamulla jätin sen vanhan kokonaan ottamatta ja vaihdoin toiseen. Pitäisi kuulemma olla samankaltainen vaikutus, eli pitää mahdollisesti minut järjissään. Tai ainakin sen verran mitä järjissäni nyt olenkaan. Ja parhaassa tapauksessa toimii myös kivunestäjänä.
Jolla kylläkin on suora yhteys siihen järjissään olemiseen.
En ole koskaan kolmen vuosikymmenen aikana lukenut yhdenkään lääkkeen pakkausselostetta. Ja niitä on ollut yli 50. Yleensä olen mahdolliset kysymykset kysynyt farmaseutti-siskoltani mutta kehtasi lähteä Australiaan johonkin kansainväliseen liittojen konferenssiin eikä ole siis nyt käytettävissä. Meinaan että jos lukisin, saisin taatusti jokaisen selosteessa luetellut sivuvaikutuksen.
Nyt kello käy yhtä ja ainakin viekkareilta olen säästynyt.
Tätä epäili neurologinikin. Se ainoa oikea lääkäri tässä kaupungissa. Sanoi puoliksi vitsillä että olenhan sen luokan käyttäjä ettei kroppa vähästä hetkahda. Pari kertaa olen opiaattien alas ajossa saanut sellaiset oireet että pahimmillaan olen itkenyt ja huutanut kaksin kerroin pahaa oloani. Mutta nyt on ainoastaan pieni pääkipu ja tavanomainen kuvotus. Ei pahempaa.
Olen kuitenkin sen verran skeptinen etten usko tämän vaihdon huimaukseen tai tajun lähtemiseen auttavan. Lähinnä toivon että jalkakivut pienenisivät edes prosenttiyksiköllä.
Se olisi jo suurtakin suurempi voitto.
Arkipäiväinen 