Kategoria(t): Ajatuksia, Rovaniemi, Terveys

Kurimuskorona

Tyttäristä nuorin on karanteenissa.

Etäkoulua ollut tämän viikon ajan, sunnuntaina onneksi karanteeni loppuu. Ennen kun seuraava taas alkaa.

Olen aika pessimistinen. Kun katselee millä tavalla ihmiset olevat ja ihmisten ilmoilla liikkuvat, uskallan sanoa tuon ”kun seuraava alkaa”.

Jos edes alakoulun opettaja ei tajua että töihin ei tulla jos tietää altistuneensa. Ja jos alakoulun opettaja, tietäen altistuneensa opettaa nelosluokkalaisia ilman maskia. Opettaja. Aikuinen.

Eikä ole ainoa.

Tämän tästä kuulee kauhutarinoita rokottamattomien sairastamisista. Vielä useammin näkee ihmisten kulkevan ilman maskia, yskien ja pärskien, vaikka voimassa on jo kaikki sellaiset rajoitukset mitä yksittäinen kunta pystyy rajoittamaan.

Ja suosittamaan.

Mutta kun on ihan liikaa niitä jotka kuvittelevat että yhteisen hyvän eteen ei tarvitse tehdä mitään. Ja on liikaa niitä jotka pitävät koronaa vain flunssana. Ja ihan liikaa on niitä jotka hopeavettä juodessaan ja kristallejaan hypistellessään todella uskovat viruksen ja rokotteen olevan suurta huijausta.

Yksi jopa väitti että hallitukset asentavat neulan kautta ihmisille päähän syväaivostimulaattoreita. Voin kokemuksesta kertoa että sen kyllä huomaa, jos syväaivostimulaattori ilmestyy. Ja sitä ei todellakaan yhden neulan kautta asenneta.

Jos nämä ihmiset eivät pian muuta mieltään, tai jos maassa ei laiteta rokotuksia pakollisiksi, tulee tämä kestämään vielä kauan. Lapset ja nuoret kärsii, heidän koulunkäynti kärsii, harrastukset kärsii.

Olkaa kilttejä ja lopettakaa omalta osaltanne tämä koronakurimus.

Kategoria(t): Lappi, Lapset, Rovaniemi

Sata metriä metsässä

Ennen pidin metsässä kävelemisestä. En niinkään minkään poimimisesta saati ampumisesta. Ihan vaan siellä hiljaisuuden ja rauhallisuuden keskellä olosta.

Voi olla että pitäisin vieläkin.

Tulien teko, makkaran paistaminen ja kahvin laittaminen. Istahtaminen vaaran rinteellä kiven reunalle maisemia ihailemaan. Jos muistaisin paremmin niin ehkä pitäisin. Vieläkin.

Aivoissa oleva vamma niitä muistoja kadottaa. Ja kun jalat eivät enää vuosiin ole antaneet metsään mennä, ei niitä muistoja kadotettavaksi asti ole oikein edes tullutkaan.

Mutta tänään menin metsään.

Tyttäristä keskimmäinen teki koulutehtäväänsä. Jotain kasvikansiota joka muuten nykyään on kuvat ja tekstit pilvessä opettajan katsottavissa. Tarvi vähän apua ja autoin kun pyysi.

Tai oikeastaan kun pyysin pyytämään.

Joka tapauksessa käveltiin kolmestaan, mie, tyttö ja yksi koirista lähistöllä olevaa metsäpolkua ja etsittiin naavaa ja jäkälää ja sammalia. Googlen tekoälyn auttaessa.

Hetken aikaa muistin sen, millaista se rauhallisuus ja hiljaisuus on.

Eikä siihen tarvittu kuin sata metriä metsässä.

Kategoria(t): Ajatuksia, Politiikka, Rovaniemi

Hyvä poliisi, paha poliisi

Tunnustan.

Käyn silloin tällöin vilkuilemassa sitä maankuulua rovaniemeläistä fb-ryhmää jossa paikalliset perussuomalaiset näkemyksiään esittävät. Ryhmän pitäisi sen kuvauksen mukaan olla avoin kaikille. Ja kyllähän se onkin, mutta jos joku uskaltaa olla eriä mieltä, saa hyvin äkkiä kimppuunsa yhden tai useamman naureskelijan ja nimittelijän.

Hatunnosto muuten niille muutamalle jotka sitä paskaa jaksavat niskaansa ottaa.

Kaikki me jo tiedämme, että pääosa perussuomalaisista huutaa sananvapauden perään, mutta jos joku sanoo takaisin ollaan alta aikayksikön nostelemassa syytteitä. Eli persuille kelpaisi vain sellainen sananvapaus mikä heidän mielestään olisi sopiva.

Tänään huomasin että sama koskee myös poliisia.

Ja luoja tai joku muu kaikista maailman jumalista meitä auttakoon jos tämä porukka joskus pääsee mieleisiään, vain omaa agendaa myötäileviä lakeja laatimaan. Siitä olisi leikki kaukana.

Mutta siis poliisi.

Huomasin useamman eri ryhmään juttujaan jakaneen suhtautuvan suomalaiseen poliisiin varsin kaksijakoisesti. Poliisi on paha silloin jos se ”jahtaa” vaikkapa Räsästä tai Tynkkystä mutta maailman mahtavin silloin kun se kiikuttaa elokapinoitsijoita putkaan tai suihkuttaa jotain joukkoa pippurisumutteella.

Eli persuille kelpaisi vain heidän omanlaisensa poliisi. Ja tämä on oikeastaan aika helvetin pelottavaa. Osa meistä saisi sellaisen poliisin herkästi niskaansa ja perussuomalaiset saisivat jatkaa samalla tiellä millä nytkin horjuen ajavat.

Sääli ettei historia ole isoa osaa suomalaisista opettanut. Sillä sehän on historian tietämisen yksi perussyistä, olla tekemättä samoja virheitä mitä sukupolvet ennen meitä ovat urakalla tehneet.

Olen sanonut ja sanon taas: sydämestäni toivon että meistä seuraava sukupolvi olisi meitä paljon viisaampi.

Kategoria(t): Politiikka, Rovaniemi

Valtuutetun arvokkuus

Viime kuussa Rovaniemen valtuusto sai useita uusia valtuutettuja. Ja maan tapaan Perussuomalaiset saivat niitä eniten.

Edelleen näyttää kuitenkin siltä että joukossa on ihmisiä jotka eivät valtuutetuiksi oikein tunnu sopivan.

Paitsi jos kaupunginvaltuutetun tehtäviin tai niin sanottuun imagoon kuuluu erilaisille ihmisille sekä erilaisille mielipiteille naureskelu ja vähättely.

Se mikä alkoi jo ennen vaaleja jatkuu siis edelleen.

Uusi valtuutettu saattaa tehdä sosiaaliseen mediaan aloituksia, joiden alkuperästä tai alkuperäisestä tarkoituksesta valtuutetulla itsellään ei kovin tarkkaa tietoa ole. Ja aloitus tai jonkun muun tekemän aloituksen kommentointi kerää samanhenkisiä ihmisiä suoltamaan sellaisia määriä sontaa ettei pahemmasta saati faktoista väliä.

Jotkut valtuutetut Rovaniemellä ovat tehneet itsestään jo valtakunnan tason pellejä. Eivät raasut ymmärrä että koko porukalle ja pahimmillaan koko kaupungille nauretaan läpi Suomen.

Luulin itse että persujen kokeneempi, sanankäänteissään maltillisempi väki olisi jo näille uusille jotain sanonut tai jopa opettanut. Ja kehottanut valitsemaan sanansa tarkoin. Mutta väärässä olin.

Valitettavasti ja onneksikin.

En nyt suoranaisesti väitä että valtuutetun paikka olisi niin arvokas tai vaatisi valtuutetulta arvokasta käytöstä. Eihän se toteudu kaikilta kansanedustajiltakaan. Mutta päätökset mitä valtuustoissa ja lautakunnissa tehdään koskettavat isoa joukkoa ihmisiä. Asioista ei tietenkään olla läheskään aina samaa mieltä, mutta hoitaa ne jollain tavalla pitää.

Siksi olisi suotavaa että myös kaupunginvaltuutettu omaisi edes hyvin käyttäytymisen perusteet.

Kategoria(t): Politiikka, Rovaniemi

Likaista peliä

Kun aloittelee vauvan kanssa päiväunia, on ihan liikaa aikaa miettiä maailman menoa. Milloin mitäkin, tuolloin jotakin, silloin sitäkin.

Omaa vittumaista kohtaloaan. Vanhempien jaksamista. Tyttärien hyvinvointia. Vaimon pinnan kestävyyttä. Ja nyt, ihmisen typeryyttä, empatian puutetta, halua toisen ihmisen alentamiseen ja ennen kaikkea kykyä suoranaiseen vihaan.

En pysty käsittämään mikä saa ihmisen noilla yllä mainituilla tavoilla toista ihmistä kohtaan käyttäytymään. Täysin vierasta kohtaan jopa. Naureskelua toisen virheille, omastaan poikkeaville mielipiteille. Sillekin kun sitä omaa mielipidettään koittaa järkevin perustein ja nätisti kirjoittaen puolustaa.

Surullisen koko asiasta tekee se, että tuo sama typerä, empatia-kyvytön, alentavasti käyttäytyvä ja toisille naureskeleva porukka aloittaa kaamean älämölön, huudon ja itkupotkuraivarit jos niille erehtyy tekemään saman kuin mitä he tekevät muille. Auta armias jos siihen alkaa.

Se mikä tuolle porukalle on sallittua, ei saa sallittua olla kenellekään muulle.

Aika huvittavaa.

Itse kokeilin, näin vaalien aikaan aluksi olla kiltti, koittaa antaa omia mielipiteitä ja vastailla toisen mielipidettä kunnioittaen. Mutta kun jouduin joukko- ja Joukohyökkäysten kohteeksi useamman kerran, aloin antaa samalla mitalla takaisin.

Ei kovin järkevää, tiedän. Mutta ei sen typeriä, empatia-kyvyttömiä ja suoranaista vihaa täynnä olevan ihmisentapaisten porukan saa antaa niskan päälle päästä.

Politiikka ei oman muistini mukaan ole koskaan ollut näin likaista kuin nyt sosiaalisen median aikana on puolin ja toisin ollut. Mutta aina ei tarvitse kääntää sitä toista poskea ja odottaa että siihenkin potkaistaan.