Ilmastonmuutos, lämpiäminen, maapallon tulevaisuus.
Asia mistä kaikkien tulisi olla huolissaan ja kaikkien tulisi tehdä voitavansa sen hillitsemiseksi. Asia joka vaikuttaa lapsiimme ja meihinkin, jos emme herää nyt.
Vaikka herätä olisi pitänyt jo ajat sitten.
Mutta kaikkien on todella vaikea olla tarpeeksi vihreitä.
Kaikilla ei ole varaa vähäpäästöiseen autoon. Saati täyssähköiseen. Kaikki eivät pysty antautumaan joukkoliikenteen varaan. Maaseudulla, taikka kaupungeissa joissa toimiva joukkoliikenne on lähinnä vitsi ja toimii vain paperilla tai kaupungin insinöörien ja suunnittelijoiden mielikuvissa aamuisin kun he matkaavat uusilla hybrideillään kohti työpaikkojaan.
Kaikki eivät pysty ostamaan kestäviä hyödykkeitä, vaan joutuvat tyytymään halpaan ja huonolaatuiseen. Kaikilla ei ole varaa syödä lähellä tuotettua luomua, vaan pitää ostaa euroshoppereita ja cooppeja ja xtroja, joita valmistetaan ties missä, joihin lisätään ties mitä ja joiden todellinen alkuperä on jotain aivan muuta kuin mitä kuluttajan annetaan ymmärtää.
Lisäksi kaikki eivät edes halua. Vaikka pystyisivät ja vaikka varaa olisi. Valitettavasti.
Itse koitan vaikuttaa tulevaisuuteen ja ennen kaikkea tyttärieni tulevaisuuteen periaatteella kohtuus kaikessa. Laitan kasvisruokaa kohta jopa enemmän kuin tehotuotetusta lihasta valmistettua. Kun laitan liharuokaa, pyrin lähellä tuotettuun ja eettiseen. Kun joudun ajamaan vuoden 2005 vuosimallin polttomoottoriautolla, koitan miettiä milloin, miten ja minne. Vaikka se kolmen koulua käyvän ja harrastavan tytön, kroonisesti sairaalle isälle vaikeaa onkin.
Mutta mielestäni teen parhaani.
Vaikka olen Vihreiden jäsen ja olen äänestänyt ja tulen äänestämään vihreitä ehdokkaita, uskallan väittää, että on helpompi olla Vihreä kun asuu isommassa kaupungissa kuin missä itse asun ja omaa paksumman lompakon kuin itselläni on.
Kohtuus siis kaikessa. Toivottavasti useammillakin. Planeetta ei muuten kauaa kestä.
Arkipäiväinen 